TUPA – Tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen

Loppuraportti

TUPA-hankkeen loppuraportti

Aikataulu

01.05.2012 – 30.06.2014 (hanketta jatkettu ajalle 31.12.2014)

Tupa -tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen -hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama kehittämisprojekti, jossa tullaan itsenäistämään Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen aikana kehittynyt kotona asumisen tukiryhmän toiminta. Tupa-hankkeen kohdealueita ovat Alavuden kaupunki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Lapuan kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Ähtärin kaupunki.
Tupa-hankkeen rahoitus koostuu Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämästä EAKR- ja valtion rahoituksesta, kuntien rahoituksesta sekä yksityisestä rahoituksesta.

Taustat ja tavoitteet

TUPA – Tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen -hankkeen tavoitteena oli jatkaa ja juurruttaa viidelle kohdealueelle Hyvinvointialan Living Lab hankkeessa aloitettua toimintamallia, jossa luotiin moniammatillinen kotona asumisen tukiryhmä (KAT-ryhmä). Mukana olevat alueet Living Lab hankkeen aikana olivat Alavuden kaupunki, Lapuan kaupunki ja Seinäjoen kaupunki. KAT-ryhmän toiminta nähtiin kunnissa niin tarpeellisena, että kuntien toimesta lähdettiin etsimään rahoitusta jatkohankkeelle, jonka tarkoitus olisi saada KAT-toiminta vakinaistettua. Jatkohankkeeseen saatiin jo mainitun kolmen kaupungin lisäksi mukaan Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Ähtärin kaupunki.

KAT-ryhmien toiminnan avulla tavoitteena oli vapauttaa hoitohenkilökunnan resursseja, lisätä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, mahdollistaa hyvinvointiteknologiapalveluiden parempi savutettavuus, ikäihmisten yksinäisyyden tunteen vähentäminen ja viihtyvyyden lisääminen sekä selvittää hyvinvointipalvelukokonaisuuksien hyötyjä kunnissa. Tavoitteena oli myös uuden mallin avulla hillitä hoitokustannuksia ja kehittää Tupakanta-palvelu, joka on kotona asumista tukevien tuotteiden ja palveluiden tietokanta ja mahdollistaa sen, että projektissa mukana olevien kuntien sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saavat keskitetysti tietoa useiden yritysten tuotteista, palveluista ja ajankohtaisista asioista. Yhtenä tavoitteena oli myös selvittää hyvinvointiteknologialaitteiden laitevuokrauksen tarve alueella.

Toteutus ja tulokset

TUPA-hankkeen päätuloksina voidaan raportoida KAT–ryhmien toiminnan vakiinnuttamisen sekä Tupakannan rakentamisen ja käyttöönoton. Kaikilla viidellä hankkeeseen osallistuneella alueella KAT–ryhmien toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kunnat toteuttavat hankkeessa rakennettua kokonaisuutta omaan toimintaan parhaiten sopivalla tavalla. Tupakanta-portaali antoi yrityksille mahdollisuuden tiedottaa toiminnastaan ja tuotteistaan suoraan laajemmalle kohderyhmälle kuntien kotihoidossa. Myös KAT-ryhmissä järjestetyt yritysesittelyt mahdollistivat yritysten toiminnan esittelyn laajemmalle käyttäjäkunnalle. Yritysten normaalia toimintaa on tavata ja esitellä tuotteita suoraan kotihoidon johtajille, joten TUPA-hankkeessa kehitetty toimintamalli mahdollisti tiedon levittämisen samalla kertaa laajemmalle käyttäjäkunnalle. Tämä koettiin hyvänä asiana sekä kuntien kotihoidossa että yrityksissä. Myös Tupakanta-portaali on jatkossakin kuntien työntekijöiden ja yritysten käytössä. EPTEK ry on sitoutunut ylläpitämään portaalia ja jatkaa portaalin kehittämistä yritysten kanssa. Myös muille kunnille tarjotaan mahdollisuutta tulla käyttämään Tupakanta-portaalia. Yrityksille tullaan tarjoamaan mahdollisuutta liittyä portaaliin ja sitä kautta laajentaa ja vakiinnuttaa portaalin käyttöä ja toimintaa.

Projektin aikana kotihoidon suhtautuminen teknologian hyödyntämiseen on parantunut. Teknologia nähdään jo enemmän toimintaa tukevana ja tarpeellisena kokonaisuutena. Hankkeen aikaansaannosta on esimerkiksi se, että Seinäjoen kaupunki on perustanut asiantuntijahoitaja-vakanssin, jonka yhtenä päätehtävänä on teknologioiden selvittäminen ja hyödyntäminen. Vaikka hyvinvointiteknologia nähdään kotihoidossa jo paljon positiivisemmin, on asenteissa silti kehittämisen varaa. Ennakkoluuloja teknologiaa kohtaan on hoitajien lisäksi myös asiakkailla ja omaisilla. Kotihoidossa työskentelee vielä kahden sukupolven edustajia ja selkeästi on huomattavissa, että nuoremmille työntekijöille teknologia-asiat ovat helpommin ymmärrettävissä. Teknologialaitteet nähdään myös asiakasrajapinnassa haasteellisena, koska käyttäjät ja omaiset eivät vielä ymmärrä, että auttavat teknologiat tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kotihoidon asiakkaiden kunto saattaa heiketä nopeasti, jolloin teknologioiden käyttöönotto viivästyy. Syitä siihen, että teknologia otetaan liian myöhään käyttöön, ovat esimerkiksi laitteiden kustannukset ja tietämättömyys erilaisista mahdollisuuksista. Hoitajilla on iso vastuu siinä, että he ymmärtävät nämä mahdollisuudet ja viestittävät niistä asiakkaille ja omaisille. Usein hoitajat ovat ainoa aktiivinen rajapinta asiakkaisiin.

Yhtenä suurena ongelmana on nähty jo aiemmin laitteiden saatavuus ja tämän vuoksi hankkeessa testattiin teknologialaitteiden vuokrauspalvelutoimintaa. Tulosten perusteella voitaneen sanoa, että tällaiselle palvelulle on tarvetta vaikkakin hankkeen aikana laitteita ei määrällisesti vuokrattu kuin joitakin kymmeniä. Silti kaikki nämä tapaukset olivat tärkeitä ja helpottivat asiakkaiden elämää. EPTEKin kannalta voidaan todeta, että hankkeessa pilotoitu vuokraustoimintaa on vaikea saada kannattavaksi, se on enemmän yksi osa yhdistykselle sopivaa yhteistyötä kuntien ja eteläpohjalaisten kanssa. Se miksi vuokraustoiminta ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, johtuu siitä, että laitteita tarvitsevat asiakkaat ovat kaikki erilaisia ja laitteiden valintaan, ohjelmointiin, käyttökoulutukseen ja asennukseen vaaditaan aikaa. Monesti nämä asiakkaat tarvitsevat asennusten jälkeen jatkuvaa teknistä tukea, joka on aikaa vievää työtä. Lisäksi kotihoidon asiakkaat ovat yleensä eniten apua tarvitsevassa asiakasryhmässä. Toiveena on, että tulevaisuudessa hoitajat voisivat ottaa enemmän vastuuta myös teknisistä ylläpidoista. Teknologiakoulutus kotihoitoyksiköissä nähdään hankkeen toteuttajan mielestä hyvin tarpeellisena. Koulutuksia tulisi järjestää säännöllisesti, koska tuntuu siltä, että teknologiat mielletään edelleen haastaviksi.